Tein uuden innovaation* tänään. Tekeillä on itse värjätystä satiinista (kuvia jossain aiemmassa postauksessa) Barbie-kokoinen A-linjainen puku. Noh, homma sujui oikein hyvin: viitsin jopa hurauttaa saumat siksakilla niin etteivät ne rispaa (vuorta en tehnyt tällä kertaa). Mutta mutta. Puku "veti kasaan" saumoista. Helma ei ollut pyöreä kuten piti, vaan alhaalta päin katsottuna se muistutti enemmänkin kukkaa kuin ympyrää. Silitin, silitin ja silitin, ja sainkin sen ruotuun.

Ongelma tuli yläosasta. Puku on nimittäin sitä vaille valmis, että enää käännetään helma ja ommellaan yläosan reuna ja takahalkio. Miten sellainen tuppi silitetään niin, ettei tule sanomista? Mielikuvitus vauhtiin: tänne tarvis laittaa jotain mitä vasten sen silittäisi... Sukka! Tuumasta toimeen. Hain sukkalaatikosta parin tennissukkia, joiden varret käänsin päällekkäin pötköksi, ja sen tungin sitten yläosaan. A vot. Silitysapu on valmis.

Nyt on puku silitettynä ja noita mainittuja ompeluita vailla. Taidan tehdä ne illalla valmiiksi kun äkötyn hukkaputken (=tv) ääreen katsomaan uiku-ihanan J. Deppin tähdittämää Saksikäsi-Edwardia. Allekirjoittanut on ollut Depp-fani jostain hamasta ala-asteiästä saakka, eikä fanius näytä heikkenemisen merkkejä vaikka nyt taivalletaan jo kolmatta vuosikymmentä. (Tosin enää seinillä ei ole niitä julisteita - mutta ne ovat kyllä arkistojen aarteissa tuolla jossain...)

Ai niin. Se * meinasi unohtua JD-huumassa. Innovaatio käy meillä normioloissa kirosanasta, kuten mikä tahansa "muotisana" (mm. mediaseksikäs), mutta en nyt tähän hätään parempaakaan keksinyt. Sovitaan että osoittaa huonoa makua käyttää moista sanaa, mutta älkää nyt sentään lynkatko.

P.S. Naapuri poraa taas seiniin reikiä. Mitähän se aikoo tehdä niille rei'ille muuttaessaan pois (vuokralla sekin on)? Ja mitä varten se yleensä poraa niitä? Ei yhdellä ihmisellä noin paljon tauluja voi olla.